Lehtitaloon tutustumista ja muuta mukavaa

Oli kyllä kerta kaikkiaan mahtava päivä ihan aamusta asti, en edes tajunnut, miten hauskaa tästä tuli! Aamulla lähdin jo puoli yhdeksän aikoihin liikenteeseen, vartin vaille sillankulmaan tullessa Vladimir kysyi taas kerran, minne olen menossa. Huh, mikä aivojen pinnistys! Mutta muistin kuitenkin, että ruokakauppaanhan sitä on menossa. Puolenpäivän aikaan tulin uudelleen kaupungille, ihan heti en muistanut lehtitalon avoimia ovia, mutta sinne minäkin suunnistin. Siinä mun menon kohdassa oli kokonainen linja-autollinen ihmisiä menossa ja sama takaisin tullessa. Nyt mä näin, miten Salkkari syntyy. Ihan mukava päivä tästä sitten tulikin, jai ho!