Oli kyllä, Tuomasmessussa tuli oltua!
Ystävä tuli hermostutettua, mutta annoin hänelle
anteeksi. Mutta itselleni en ollut vielä messun alkaessakaan
valmis antamaan anteeksi,
koska tunsin niin suurta syyllisyyttä.
Vielä mä saan monta
hyvää päivää koiraystävieni kanssa.
Tänään oli kaikki hienosti,
kiitos!
sunnuntaina, helmikuuta 07, 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti